Tauko on ollut hurja, eikä Pinkien jälkeen ole ollut muita hoitokissoja kuin Ilves ja vielä kotia etsivä ihana Pörri.
Hetken harkistin lopettavani ensiotitoiminnan kokonaan. Oma kissani Lennart menehtyi Pinkieltä saamaansa FIP virukseen ja juoduin kohtaamaan pahimman kautta ensikotitoiminnan varjopuolen. Koskaan ei voi tietää kuinka sairas hoitoon tuleva pentu on, vaikka sitä ei olisi edes loukutettu tai se ei tulisi huonoista oloista. Tällöin enskodin om,at kissatkin ovat vaarassa sairastua ja jopa menehtyä sairauteen.
Mietn pitkään lopettamsta ja luovuttamista ja olin todella tolaltani, sillä kahden nuoren lemmikin, josita toinen oli oma rakastakin rakkaampi, menetys oli todella raskasta. Mietin että selviänkö tästäkään ja jos selviän niin jaksanko käydä saman läpi uudelleen.
En kuitenkaan ehtinyt pitää taukoa sillä täällä oli Lennartin kuollessa kaksi ensikotikissaa huollettavana, ja hyvä niin, sillä hoitokissat pitivät ajatukseni kasassa ja minut kiireisenä.
Lopulta tajusin olevan etuoikeutettu sillä sain niin uskomattoman hienot kissapersoonat edes hetkeksi elämääni ja saan tehdä näin hienoa työtä.
Omat kissani ovat ehkä suurimmassa roolissa ensikotityössä. Ne näyttävät uusille kissolle kotielämän mallia, tukevat ja ymmärtävät hylättyjä ja pelokkaita tavalla jota ihmnen ei voi koskaan ymärtää saati tarjota. Ensikottoimintani olisi todella erilaista ilman omia, uskomattoman lahjakkaita, henoja ja kilttejä kissojani ja arkojen ensikotilaisten sopeutuminen kestäisi varmasti kauemmin.
Olen myös sitä mieltä että jokaiselle annetaan sen verran surua kuin jaksavat kantaa. Pinke ja Lennart tulivat luokseni koska tiesivät minun arvostavan hedän lyhyttä elämäänsä täysllä, jaksavan tastellla hedän kanssaan ja hyvästellä heidät ylpeinä.
Jatkoin ensikotitoimintaa ja olen todella onnellinen siitä päätöksestä, sillä sen päätöksen mukana sain tarinaani upean pienen kissan Sampon.
Sampo tuli meille tehohoitoon 31.7 mentyään todella huonoon kuntoon. Sampo oksenteli nelisen päivää ja menetti paljon painoa. Sampolle annettiin jopa mahdollinen parvo epäly, mutta uskon että kyseessä oli todella raju flunssa tai vatsaflunssa, jota jo valmiiksi heikkokuntoisen kissan elimistö ei pystynyt selättämään.
Pakkosyötin ja juotin Sampoa ruoskulla aluksi kahden tunnin välein, antibiootin annoin n. 10 tunnin välein. Kolmantena päivänä Sampo alkoi syödä jo osittain itse, lopult alakoi syödä its kokonaan. Nyt Sampon antibiottikuurista on viikko, poika syö täysin itsenäisesti ja hyvällä halulla ja Sampo voi loistavasti. Sampo on saanut kaiken menetetyn painon takaisin ja jopa hiukan lisäpainoakin, poika painaa jo yli 1,5 kiloa nyt 14 viikkoisena!
Ensikodissa ollut Ilves poika päätyi aivan mahtavaan kotiin, ja pienen alkukankeuden jäälkeen Ilveksellä on mennyt uuden kissaveljen kanssa hyvin.
Meillä on myö stullut ensikotiin aivan ihana, 4 vuotias Pörri kissa. Pörri on todella ihmisläheinen, rakastav aja hasukain kissapoika. Pörri tulee loistavasti kaikkien ihmisten kanssa toimeen, ja kaipaa paljon huomiota ja hellyyttä, mutta toisia eläimiä ei Pörrin uudessa kodissa saa olla. Pörri ei ole muita eläimiä kohtaan agressiivinen, mutta Pörri stressaa muista eläimistä valtavasti ja Pörrin hyvinvoinnin kannalta ainoana lemmikkinä olo on varmasti parasta.
Täällä siis ei ole miuta hoitoliasia kuin Pörri, joka on valmis uuuteen kotiin ja Sampo joka muuttaa uuteen kotiin ensiviikolla.
Tässä vielä hiukan kuvia:
Ensiksi ihastuttava Pörri. Pörri on laihtunut kuvista paljon:
Sitten super suloinen pörrö-Sampo
Sampo ja Nobu päikkäreillä :3
Toivotaan että saan taas kiinni bloggailusta, että mulla on paljon kirjoiteltavaa!
