Minulle kissat ovat arvokkaita elämänkumppaneita, joita ei voi korvata. Kissan mukanaan tuomat ominasuuden minulle ovat lohdutus, turva ja hyväksyntä. Kissat ovat elämäi pieniä valopilkkuja.
Joillekkin kissat kuitenkin ovat persoonattomia, tunteisiin kykenemättömiä lähes esineitä, joita voi kohdella miten tahansa.
Kissojen kaltoinkohtelu on surullista kyllä niin arkipäivää ja yleistä, ettei siihen puututa kunnolla. Oikein harmittaa etten osaa kirjoittaa hyvin, mutta oon varma että aiheesta löytyy kyllä yllin kyllin tekstiä joten jätän sen jonkun muun vastuulle. Mä panosta konkreetiseen apuun joka menee suoraan kissoille ja kerron edistymisestäni, onnistumisestani sekä epäonnistumisistani tässä blogissa.
Syy miksi olen tämän blogn perustanut on se, että olen nyt ryhtynyt omaan pieneen taisteluuni kaltoinkohdeltujen kissojen uuden mahdollisuuden puolesta. Olen nyt mukana virallisesti eläinsuoeluyhdstyksen ensikotitoiminnassa. Olen vahvasti sitä mieltä että jokainen kissa ansaitsisi toisen mahdollisuuden!
Blogin nimi on vaihdettu hiukan positiivisempaan :)
- Mikään ei ole mahdotonta eikä koskaan ole liian myöhäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti